Ajattelin tällä kertaa aloittaa ihan lähtöpisteestä, ja kertoa kuka puodin takana on, ja mistä puoti sai alkunsa. Joten tällä kertaa aiheena MINÄ!
Minä olen Henna, 36-vuotias tyyppi Vantaalta. Minulla on aviomies, kaksi poikaa, 5-vuotias ja 11-vuotias. Lisäksi meidän perheessä on kolme kissaa ja koira. Puotini lisäksi olen bloggaaja, kirjoitan A-lehtien Meillä kotona-portaalissa Koti Asemalla-blogia. (blogiini pääset verkkokaupan ylälinkistä.) Nyt viime aikoina blogi ei ole kuitenkaan ollut kovin vilkas, koska aika ei vaan mitenkään riitä kaikkeen niin hyvin kuin toivoisin. Lisäksi me toimitaan mieheni kanssa sijaisperheenä, meillä asuu lyhytaikaisesti 1-3 lasta, keskimäärin muutaman kuukauden pätkiä. Mun mies toimii nyt pääasiallisena sijaisvanhempana kotona, kun minä olen seinän takana puodilla. Aiemmin olen ollut itse kotiäitinä omille ja sijoitetuille 10 vuotta, nyt on miehen vuoro.
Puodin tarina itseasiassa alkoi meidän kodista ja minun blogista. Mehän siis asutaan samassa talossa kuin puoti sijaitsee. Ostimme tämän talon 9 vuotta sitten, kun tarvitsimme lisää tilaa meidän sijaisperhetoiminnalle. Talo oli tuolloin autio, ja kaipasi totaalista pintaremonttia niin sisällä kuin ulkona. Samalla kun muutettiin, aloitin blogin joka käsitteli perhe-elämää, remontteja ja sisustamista. Ekat vuodet meni sijaisvanhempana, rempatessa ja blogin parissa. Kuitenkin blogin äärellä muhi ajatus, olisipa kiva pitää putiikkia, jossa blogini tyyli jatkuisi. Puotia, jossa käsityöt, blogin sisustustyyli, ja muu itseni rakastama lifestyle-maailma jatkuisi. Puoti, joka ei olisi samanlainen kuin kaikilla muilla.
Puodin avaaminen 2016
Niin ihan extempore, 2016 kesällä, perustin pienen puodin verkkokauppaan, ja lopulta kotimme yhteyteen yhteen huoneeseen. Samoihin aikoihin tapasin myös Oranssin Oravan Erikan, joka myös aloitti ekokauppa yrittäjänuransa puotini kesäpäiviltä. 2017 päätettiin lyödä hynttyyt yhteen ja etsittiin Saara pitämään kahvilaa. Niin vuonna 2018 syntyi kolmen yrittäjän Korson Wanha asema.
Oikeastaan jo pikkutyttönä rakastin kauppaleikkejä, ja ajattelin että minusta tulee myyjä. Työkokemus McDonalds´ssa ja ruokakaupan kassana, ei kuitenkaan olleet ihan sitä myyntityötä mitä itse ajattelin... Tultuani ylioppilaaksi, pidin välivuoden ja lopulta päädyin lähihoitajakouluun, kun en muutakaan keksinyt. En ikinä edes ajatellut vaihtoehtoa yrittäjyys. Elämä vei, olin vanhusten kotihoidossa töissä, asuin Espanjassa muutaman kuukauden, ja tapasin sielä mieheni. Palattiin Suomeen, jatkoin kotihoidossa kunnes esikoisemme syntyi. Lopulta löysin sijaisperhetyön ja seuraavat 10 vuotta menikin tosiaan kotona töissä.
Muutama tuttu oli päätynyt yrittäjäksi, ja sain todella paljon tietoa tuosta aiheesta, joka oli itselle aivan vieras. Niiden kautta kuitenkin ymmärsin, että kuka vain voi ryhtyä yrittäjäksi! Jotenkin myös tuntuu että pienyrittäjiä onkin nyt kokoajan enemmän ja enemmän, ja se on mahtavaa! Toivotaan että tämä tilanne pysyy ja näitä palveluita käytetään.
Hiirulaisesta boss ladyksi
Luonteeltani olen introvertti, taiteellinen iltavirkku ja saan suuresti voimaa kaikesta kauniista elämässä. Olin kuitenkin aiemmin todella ujo ja yksin vetäytyvä, joten kaikki kaunis jäi vain itselleni. Blogin myötä kuitenkin kasvoin. Oli ihanaa kun ihmiset tykkäsikin mun tyylistä, ja sain jakaa kauneutta ja inspiraatiota. Meidän koti oli monessa lehdessä, oltiin radiossa ja jopa tv-ohjelmassa "kenen kotona?" johon en olisi ikinä uskonut että uskallan osallistua. Onneksi uskalsin, se oli hieno kokemus ja kasvatti minua ihmisenä.
Olen koko elämäni pikkutytöstä asti piirtänyt, neulonut, askarrellut ja lukenut paljon kirjoja. Tuo näkyy vieläkin elämässäni, ja vapaa-ajalla mm. neulon paljon. Siksi on luontevaa myydä myös lankoja ja askartelutavaraa, sekä järjestää käsityökursseja ja kässäkerhoja kahvilan puolella. Puodilla parhaita hetkiä onkin juuri inspiroida muita omilla töillä, tai valita asiakkaille parhaat langat. Tai kun asiakas miettii korun tai pannan ostamista, näen heti mikä väri hänelle sopii parhaiten.
Lisäksi innostun helposti uusista asioista, ja googletan aina kaiken heti mitä aiheesta saan irti. Kuten viime kesänä mehiläistarhauksesta. Minulla onkin nykyään omat mehiläispesät, ja viime syksynä myinkin ihan ensimmäiset omat hunajamme puodilla. Tänä kesänä luvassa paljon lisää sitä herkkua! Rakastan myös nykyään puutarhanlaittoa, meillähän onkin ihana iso piha. On ihanaa istuttaa vanhan talon pihaan ruusupensaita, pioneja, kirsikkapuita ja tulppaaneja. Kesät istumme paljon pihalla luonnosta nauttien, ja se onkin parasta rentoutusta itselleni.
Kuvaaja, markkinoija, siivooja, somettaja...
Työnkuvaanikin kuuluu osata todella monenlaisia asioita. Työ ei todellakaan ole vain tuotteiden myymistä. Hoidan puodin talousasioita, tilauksia, tuotekuvia, kuvien muokkausta, päivitän somea paljon, olen yhteydessä asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin niin Suomessa kuin maailmalla, järjestän tapahtumia, hoidan verkkokauppaa, päivitän sitä, pakkaan tilauksia, hyllytän, vastaan puodin visuaalisesta ilmeestä, markkinoin, jaan flyereita, hoidan kahvilan tilan vuokraamista asiakkaille, siivoan, olen yhteydessä asiakkaisiin monen kanavan kautta, seuraan ihan jatkuvasti muotia, uutisia, uusia tuulia alallani ym ym. Ainoastaan kirjanpidon ja logojen suunnittelun olen oikeastaan ulkoistanut, kaiken muun teen itse. Joten älä ihmettele jos aina näprään aina läppäriä puodilla, heh! Toki asiakkaita autan ensisijaisesti jos on tarvetta, mutta työpäiväni on paljon paljon muutakin.
Näin introverttina en ole ehkä paras myyjä, enkä se kaikista äänekkäin ja puheliain, mutta toivon ja uskon että asiakas näkee että myyn sydämellä. Minä en tuputa mitään roskaa väkisin. Jokainen puotini tuote on tarkkaan valittu, ja jokaista tuotetta myyn aidosti innostuneena. Toivon että se näkyy.
Minulle elämässä tärkeää on myös eettisyys, ekologisuus, eläinten oikeudet, hyvyys, onnellisuus, hyvän tekeminen muille, kauneus, ilo, musiikki, (kuuntelen muuten söpöilyn vastapainona mieluiten rankkaa heviä!) luonto, positiivisuus ja rehellisyys. Valitsen tuotteet eettisyys, kestävyys ja ekologisuus edellä, tuen myös muita yrittäjiä myymällä mm. heidän koruja.
Boheemi maailmanparantaja
Haluaisin tehdä elämässä hyviä asioita, kuten pelastaa eläimiä, tuoda sitä hyvää fiilistä ja inspiraatiota asiakkaille ja blogin lukijoille, kuitenkin rehellisyys mukana. Kerron avoimesti blogissa ettei elämä ole pelkästään ruusuja, kerron ettei yrittäjyys ole pelkästään ruusuja. Mutta kaiken takana on kuitenkin ihanaa löytää elämäänsä hyvää ja kaunista. Että joskus on ihan ok piristää arkea kauniilla aidolla italialaisella ruukulla, tai neuloa itselle ihana pehmoinen villapaita.
Tavoitteena on myös parantaa Korson mainetta ja näyttää, että on täällä jotain hyvääkin. Kuten meidän ihanista ihanin kahvila-myymälä. Korso on oikeasti ihan hyvä ja turvallinen paikka. Meillä on kaunis ankkalampi, hyvät koulut, paljon harrastusmahdollisuuksia ja paljon pieniä yrityksiä, joiden palveluita käytän itsekin mahdollisimman paljon. Minut on myös valittu vuoden korsolaiseksi pari vuotta sitten kotimme remontoimisen, blogin ja korson puolesta puhumiseni kautta.
Kaikkea tätä vilkasta elämääni, pakenen välillä lenkille ja kuuntelen sitä heviä täysillä kuulokkeista. Introverttina nimittäin sekoan jos en saa yhtään olla yksin. Mikä onkin aika vaikeaa tässä elämäntilanteessa, jos en pakene ulos lenkille, vaikka sateessa. Niin me Unto-koiran kanssa ollaan tämäkin sateinen alkuvuosi juostu tuolla ympäri ankkalampea silmälasit huurussa ja tassut kurassa.
Joskus koen olevani henkisesti rumasta ankanpoikasesta kasvanut joutsen. Hyvin ujosta ja hiljaisesta tytöstä kasvoikin monitoiminainen, joka pyörittää montaa juttua samaan aikaan mutta silti elää haluamansa näköistä elämää. Toivon siten olevani myös esikuva omille ja sijoitetuille lapsille, ja myös blogissa ja puodilla. Etten vaan myy, vaan tuotteen mukana tulee myös hyvä fiilis ja inspiraatio.
Kyselin tuossa jokin aika sitten ystäviltäni facessa mitkä sanat kuvat minua ja työtäni. Tällaisia vastauksia sain: "Maanläheinen esteetikko. Taiteilijasielu. Viherpeukalo. Vähän boheemi maailmanparantaja. Pullantuoksuinen äiti ja vaimo, mutta myös itsenäinen boss lady. "
"arjen sulostuttaja."
Joten tällainen taiteellinen boss lady täällä hei!
Ps. Jospa tämä myös selittää miksi en ehdi pitää puotia auki joka päivä, vaan puoti on auki neljänä päivänä viikossa. Jos joskus vielä voin palkata apulaisen, sitten voi puotikin olla enemmän auki.
Kiitos, ja nähdään puodilla!
-Henna-
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentin.